#126 5 asiaa, jotka jokaisen yrittäjän pitää tehdä vuonna 2021

Kumpaan suuntaan lähdet?

Tässä jaksossa haastan sinut miettimään sitä, mitä voisit viimeinkin tehdä toisin. Puhun niin markkinoinnista kuin hyvinvoinnista, muistan mainita rahan ja osaamisesi. Mutta ennen kaikkea mietin sitä, miten voisimme kääntää kammotuksen koronavuoden - vai pitäisikö sanoa vuodet? - voitoksemme?

Vuosi 2020 oli kertakaikkisen kummallinen vuosi. Henkilökohtaisesti se oli yksi elämäni kuormittavimmista, mutta myös opettavimmista vuosista. Siihen sisältyi paljon pelkoa perheen ja ystävien puolesta, mutta myös valtavasti toivoa. Koronapandemia ei ole vieläkään ohi ja tätä jaksoa kirjoittaessa Suomen hallitus miettii juuri tiukempien matkustusrajoitusten palauttamista. Ajattelen kuitenkin, että nyt jos koskaan on hyvä aika miettiä, mitä kaikkea voimme tehdä toisin pandemian rohkaisemina. Uskon, että selviytymisesi - siis yrityksesi selviytyminen - koronan mukanaan tuomasta rasituksesta on merkki siitä, että olet tiellä parempaan.

Perusta puskuritili

Kumpaan suuntaan lähdet vuonna 2021?

Aivan ensimmäinen asia, josta vuosi 2020 minua opetti, oli epävarmuus. Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos. Juuri, kun olin uudelleenbrändännyt valokuvausbisnekseni, Suomi suljettiin. Maailma suljettiin. Tiesin, että uusia asiakkaita olisi vaikeampi saada pandemiapaineen alla. Juuri, kun olin avannut Luovia-podcastin verkkokaupan, Suomi suljettiin. Yrittäjien rahahanat hiipuivat eikä minunkaan kannattanut kuvitella, että kukaan eksyisi ostoksille kauppaani.

Eniten harmittelin sitä, että olin investoinut ison osan puskuristani yritystoimintani kasvattamiseen. Soimasin itseäni kuukausien ajan, vaikka laskutukseni palasi normaaliksi hyvin pian ja pääsin säästämään uutta puskuria. Ajatuksesta - että puskurin käyttäminen investointeihin oli huono veto - en pääse edelleenkään yli enkä ympäri. Onneksi kuitenkin ajattelen myös niin, että erityisesti niistä huonoista vedoista kannattaa oppia.

Koska huomisesta ei voi tietää, perusta puskuritili jo tänään. Eli jos sinulla ei ole vielä erillistä tiliä, jolle säästät käteisvaroja pahan päivän varalle, perusta sellainen. Minulla on puskuritilin lisäksi myös rahasto, jota kutsun puskuriksi, mutta tietysti toivon, ettei sitä tarvitse missään vaiheessa myydä vain siksi, että tarvitsen cashia. Miksi erillinen tili on hyvä olla olemassa? Koska me tiedämme, kuinka hankalaa on hahmottaa isoa köntsää rahaa. On vaikea sanoa, mitkä tonnit ovat alvia, mitkä veroja, mitkä kuluja ja mitkä puskuria varten. Kun sinulla on erillinen puskuritili, voit luottaa siihen, että se on olemassa, vaikka kaikki muu menisi.

Mikäli sinulla on käytössä Profit First -systeemi rahojesi hallintaan, on puskuritilin lisääminen omaan repertuaariin vaivatonta. Profit Firstista on puhuttu moneen otteeseen, mutta aivan erityisesti jaksossa 26. Ota siis se kuunteluun, mikäli kaipaat perustietoa tuosta mainiosta systeemistä.

Miten puskuritiliä kannattaa käyttää eli täyttää?

Minulla oli viime vuonna siinä mielessä onnellinen tilanne, että laskutukseni oli suhteellisen tasaista joka kuukausi. Siis sen jälkeen, kun se ensimmäisen koronanikoittelun jälkeen palasi ruotuun. Mutta normaalisti laskutukseni saattaa vaihdella kuukaudesta toiseen aika paljonkin. Kun vielä tein pelkästään valokuvausta, vaihtelivat tuloni kuin yö ja päivä sesongin aikana ja sen ulkopuolella. Jos heinäkuussa laskutinkin 8000 euroa, saattoi helmikuun laskutus olla säälittävä 200 euroa.

On siis selvä juttu, että niinä kuukausina, kun laskutus on reilun kokoinen, pitää säästöönkin saada enemmän rahaa. Profit First toimii siten, että yrittäjä hoitaa rahahommansa kahdesti kuussa, siis kahden viikon välein. Asiat tehdään aina samassa järjestyksessä eli ensin laitetaan säästöt syrjään, sen jälkeen maksetaan oma korvaus ja lopulta hoidetaan laskut. Kaikista paras juttu Profit Firstissa on se, että rahaa liikutellaan tililtä toisella prosenttien mukaan, ei euromääräisesti. Onhan ihan selvä, että 200 euron laskutuksesta on paljon vaikeampi säästää saturainen kuin 8000 euron laskutuksesta. Tärkeää on kuitenkin se, että saat joka toinen viikko tai kerran kuussa - mikä ikinä sopiikaan omaan tyyliisi paremmin - kartutettua puskuritiliäsi.

Mieti siis voisiko tuo prosentuaalinen osuus olla esimerkiksi 5 % laskutuksesta tai vaikka 3 %. Jos oletetaan puskuriprosentin olevan 3 %, siirtyisi puskuritilille helmikuun 200 eurosta 6 euroa ja heinäkuun 8000 eurosta 240 euroa. Muina kuukausina summa olisi jotain tältä väliltä tai enemmän, jos päädyt sellaiseen ratkaisuun. Kuusi euroa saattaa kuulostaa hassulta ja jopa turhalta, mutta minä uskon tässäkin rutiineihin. Tunne siitä, että on jälleen saanut jotain säästöön, on rohkaiseva. Jos vähättelen kuutta euroa, mikään ei kohta tunnu riittävän. Jos taas ajattelen, että ei noin pientä summaa kannata laittaa syrjään, voin miettiä, mihin käytän tuon summan? Ostanko sillä kuusi suklaapatukkaa tai yhden kakkupalan tai kaksi kahvia? Kuusi euroa on iso summa siinä vaiheessa, kun sitä tarvitsisi, mutta sitä ei ole.

Juuri näin kävi minulle. Olin käyttänyt puskurivarani eikä minulla ollut tarpeeksi säästöjä silloin, kun niitä olisi pitänyt olla. Siksi ajattelen, että jokaisen yrittäjän kannattaa viimeistään tänä vuonna huolehtia siitä, että puskuritili löytyy omasta repertuaarista, ja että sitä varten on olemassa jonkinlainen säästösuunnitelma. Vaikket käyttäisi Profit Firstia muuten, voit hyödyntää prosentuaalista säästösuunnitelmaa oikein hyvin tähän. Aloita yhdestä prosentista, jos suurempi osuus tuntuu vaikealta. Laita se syrjään kuukausilaskutuksesta vaikkapa kerran kuussa, ja unohda taas kuukaudeksi koko puskuri. Kätevää, eikö vain?

Passiivinen tulo ja B-suunnitelma

Siirrytään seuraavaan “Tee tämä viimeistään nyt” -asiaan. Viime vuosi opetti siis epävarmuudesta. Yksi tällainen oppi aika monelle oli se, ettei kaikkia munia kannata pitää samassa korissa. Niinpä lukuisat meistä perustivat verkkokauppoja, toteuttivat nettikursseja ja miettivät muita uusia tulonlähteitä. Erinomaista. Kääntöpuolena oli toki se, että nämä muuvit tehtiin pakon edessä, paineen alla. Iloitaan kuitenkin siitä, että ne tuli tehdyksi. Nyt, kun olemme päässeet hyvään alkuun, on aika parannella näitä passiivisen tulon lähteitämme.

Mutta mikäli et ole vielä keksinyt itsellesi passiivisen tulon lähdettä tai lähteitä tai miettinyt miten muuten onnistuisit hajauttamaan kassavirtaasi, tee se nyt. Älä odota seuraavaa koronaa tai sitä, että olet poissa pelistä jostain syystä vaikkapa kahden kuukauden ajan. Tee se nyt.

Avasin Luovia-podcastin verkkokaupan helmikuun lopussa 2020, siis juuri ennen koronan rantautumista Suomeen. Tein ihan kivan lanseerausmyynnin, mutta korona sulki ymmärrettävästi rahahanat heti maaliskuussa. Kun tilanne normalisoitui kesän tienoilla ja syksyä kohden myynti kiihtyi, sain kokemuksen siitä, millaista se oikeasti on, kun rahaa tulee nukkuessakin. Eikä sitä todellakaan ole tilin täydeltä tullut, mutta hitokseen hyvältä tuntuu se, että aamulla herätessä rahaa on vaikkapa 150 € enemmän kuin edellisenä päivänä.

Minulle verkkokauppa ja verkkokurssi tuovat mielenrauhaa, jota soisin kaikille yrittäjille mahdollisimman paljon. Taidealan yrittäjyys on ihan tarpeeksi tunnepitoista ilman jatkuvaa huolta rahasta. Passiivinen tulo ei ole oikotie onneen, sillä sen suunnittelu ja toteutus vaativat aktiivista työtä. On olemassa kaikenlaisia ideoita, hyviä ja huonoja, joiden pohjalle verkkokaupan voi perustaa. Jos sinulla on 20 000 seuraajaa somessa ja toinen samanmoinen sähköpostilistalla, on todennäköisempää, että lanseeraat rahakkaasti. Ainakin, jos ideasi on hyvä ja luot sille kysyntää. Mutta jos olet tällainen ihan tavallinen kuolevainen, jolla on keskiverto määrä kuuntelijoita ja vähän vähemmän seuraajia, joudut tekemään aika paljon jalkatyötä saadaksesi lanseerauksen onnistumaan. Sparrasin koronan keskellä kuitenkin muutamaa yksinyrittäjää, joiden seuraajat ja sähköpostilistalaiset voitiin laskea sadoissa ja kymmenissä henkilöissä. Jokainen heistä onnistui tarkalla suunnitelmalla tekemään mukavan tilin lanseeratessaan uutta palvelua tai verkkokauppaa. Älä siis jätä tekemättä ainakaan siksi, että sinua lannistaa jo etukäteen!

Jaksossa 95 puhun uusien palveluiden lanseerauksesta ja itse asiassa tuon jakson jälkeen lähetin Luovia-verkostolle Seed Launch -materiaalin, jossa on ohjeet siihen, kun lanseeraus tehdään ilman suurta yleisöä. Kaikki vanhat materiaalit ja bonusjaksot saat, kun liityt Luovia-verkostoon.

Verkkokaupan voi perustaa hyvin kevyellä otteella ja samoin voi tehdä verkkokurssinkin kanssa. Aina askeleiden ei tarvitse olla suuria ja näyttäviä, vaan myös tasainen tepsuttelu toimii. Tasaista vauhtia köröttävä kuski pääsee perille enkä olisi yhtään varma, että tasaisuus on huono juttu. Olen itse kokenut tosi vahvasti niin, että tasainen kasvu on ollut hyväksi sekä yritykselleni että yrittäjän identiteetilleni. Tarkoitan tällä sitä, että sopiva vauhti auttaa sopeutumaan tilanteeseen niin, että täyttää aina omat saappaansa. Vaikka kasvun harppauksia tulee useimmille meistä, on silti hyvä pyrkiä pysymään tilanteensa rouvana. Vaikka olen monesti haaveillut, että olisinpa jo tuossa ja tuossa pisteessä oman yritykseni tai taiteeni kanssa, tiedän, että tasainen matkanteko tekee yrityksestäni vahvemman ja että minun on kuljettava kaikki ne mutkat, jotka matkalleni kuuluvat. Niin ovat tehneet ne ihailemani muutkin ennen minua.

Passiivinen tulo ei ole tietenkään ainoa tapa hajauttaa kassavirtaa. On myös olemassa erilaisia B-, C- ja D-suunnitelmia, joilla pidetään huoli siitä, että rahnua tulee. Itse siirryin viime vuonna tekemään yhä enemmän viestinnän töitä yrityskonsulttina. Huomasin ajatteluni muuttuvan ja puhuin monen sparrattavankin kanssa siitä, kuinka ihanteellinen tilanne on se, että on vakkarituloa joko tasaisen laskutuksen tai sivutyön muodossa. Tosi moni on kertonut kipuilevansa sen kanssa, että kaipaisi mielenrauhaa voidakseen pyhittää energiaa luovalle työlleen, taiteelleen. Olen oivaltanut tästä paljon itsekin ja varmasti siksi myös omat hengen hedelmäni, kirjoitustyöt ja katukuvaus, ovat harpanneet eteenpäin tässä viimeisen vuoden aikana. On siis varsin ok siirtyä sivutoimiseksi taidealan yrittäjäksi. Se ei tarkoita sitä, että olisi huonompi tai arvottomampi kuin täysipäiväinen taidealan yrittäjä. Itse asiassa se, että pystyy keskittymään omaan taiteeseensa rahoituksen tullessa muualta saattaa vauhdittaa kasvua ja myös taiteesi arvoa.

En tietenkään oleta, että jokainen meistä on alanvaihtaja, kuten itse olen. En ryhdy neuvomaan, että siitä vain hakeutumaan B-suunnitelmana muihin töihin. Voin puhua vain itsestäni, kun kerron nauttivani viestinnän töistä, joilla olen kalenteriani täyttänyt viime vuonna. Ne ovat minulle tosi tuttuja töitä. Kukaan meistä ei kuitenkaan tarvitse entistä ammattia tai useaa tutkintoa siihen, että ottaisi isomman osan potentiaalistaan käyttöön. Kukaan meistä ei ole vain valokuvaaja tai näyttelijä tai kirjoittaja tai muusikko. Olemme niin paljon muutakin. Ja tuo niin paljon muutakin on oiva B-suunnitelma. Mietitpä siis verkkokaupan tai verkkokurssin lanseeraamista tai vaikkapa B-suunnitelmaa sivutöiden tai vaikkapa asuntosijoittamisen kautta, ryhdy please tuumasta toimeen. Sijoittamisesta on muuten tulossa oma jaksonsa vielä helmikuun aikana.

Perusta sähköpostilista

Kolmas asia, joka jokaisen yrittäjän pitää tehdä viimeistään nyt, on sähköpostilistan perustaminen. Jälleen kerran: jos odotat lupaa sen tekemiseen, tässä se nyt tulee. Tee se. Just do it. Sähköpostimarkkinoinnista on tulossa oma jaksonsa vielä kevään aikana Luovia-verkostolle, mutta haluan jakaa julkisesti muutaman ajatuksen rohkaisuna. Jospa vaikka innostuisit asiasta!

Olen toitottanut useaan otteeseen sitä, että perinteinen sähköpostien kerjääminen ei ole minun juttuni. Perinteinen tapa on siis se, että yrittäjä luo jonkinlaisen lead magnetin, kuten pienen oppaan tai e-kirjan, ja sähköpostia vastaan antaa tämän materiaalinsa uudelle listalaiselle. Tämä on loistava tapa ja se on toimiva tapa. LeadPages, jota itse olen käyttänyt tätä varten, on palvelu, jonka avulla voit automatisoida lead magnetien lähettämisen ihmisille helposti. Voit rakentaa sillä loputtoman määrän landing pageja ja määrittää minkä sivun perusteella ihmiselle lähetetään mitäkin.

Tein kerran pienen materiaalin koiranäyttelyissä valokuvaamisesta ja laitoin sen jakoon. Sain sähköpostilistalleni yhden vuorokauden aikana muistaakseni 150 uutta tilaajaa, mikä on iso sakki näin pienellä kohderyhmällä. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan tätä perinteistä tyyliä, jossa luodaan lisäarvoa ihmiselle vastineeksi sähköpostiosoitteesta, siis luvasta olla häneen yhteydessä myöhemminkin.

No miksi tämä tyyli ei sopinut minulle? Koska minulla on yhteisöllisempi näky. Korostan sitä, että tämä on henkilökohtainen preferenssini. Tiedän, ettei minun yhteisöllinen näkyni peittoa ikimaailmassa volyymissaan perinteistä mallia. En ikinä kasvata sähköpostilistojani samaa vauhtia kuin voisin tehdä sen luomalla liidimagneetteja. En ikinä. Toisinaan saan itseni kiinni harmittelemasta tätä. Ja sitten taas toisessa hetkessä muistan, että minun tavoitteeni - valtakunnallinen, aktiivinen, toisiaan tapaava ja tukeva, Luovia-verkosto - syntyy ihminen kerrallaan. On selvää, että ryhdyin tuottamaan bonusjaksoja verkostolle myös siksi, että saisin yhä useamman liittymään mukaan. Se nyt on päivän selvää. Mutta oleellisinta minulle onkin se, mitä porukalle tapahtuu sen jälkeen, kun he ovat liittyneet mukaan. Ovatko he sähköpostieni varassa? Vai pääsevätkö he ääneen? Kokevatko he tulevansa nähdyiksi? Palvelen verkostoani - ja kutsun sitä verkostoksi, koska minulle se on niin paljon enemmän kuin sähköpostilista - aktiivisesti esimerkiksi virtuaali- ja livemiiteissä, lounailla ja kyllä, myös heille tuotetuilla, omilla materiaaleilla. Olen tehnyt koko työurani töitä yhteisönrakentajana eikä tuo katoa minusta mihinkään myöskään yrittäjänä.

Mutta miksi se sähköpostilista on niin tärkeä? Miksi sitä painotetaan joka paikassa? Siihen on ainakin kaksi varsinaista syytä. Ensiksikin, somekanavat kaatuvat, mutta sähköpostilistan kontaktit oikeasti omistat. Toinen syy on se, että sähköpostin kautta myyt 20 kertaa tehokkaammin kuin somessa. Kaikki syyt, joita luettelet perustellaksesi sen, ettei sinulla ole vieläkään sähköpostilistaa ovat tekosyitä. Ajanpuute on tekosyy. Älä roiku siellä Instassa niin paljon vaan laita vähän paukkuja vaikkapa kuukausittaiseen kirjeeseen sähköpostilistalaisillesi. Sisältököyhyys se vasta tekosyy onkin. Se, ettet muka keksi mitään, vaikka olet oman alasi asiantuntija, on höpöhöpöä. Ensimmäinen kirjeesi voi käsitellä vaikkapa kolmea sinulta useimmiten kysyttyä kysymystä. Toinen kirjeesi voikin sisältää jonkin henkilökohtaisen noston sinulta. Voit esitellä itsesi ja kiittää ihmisiä tuesta. Pyydä myös heitä kirjoittamaan sinulle. Tai jos tarjoat asiantuntijapalveluita, voit lähettää listalaisten työarkea helpottavaa materiaalia. Lasten musiikkikoulun uutiskirjeessä voi olla vaikkapa viisi uutta leikkiä aamupiirejä varten tai materiaalia vanhempainiltaan. Mitä ikinä teetkin, tuota aina lisäarvoa. Kun ihmiset kokevat hyötyvänsä niin sanotusta jäsenyydestään, he myös ostavat sinulta. Ennen kuin voit myydä ainuttakaan eurondeeria sähköpostilistasi kautta on sinun perustettava se.

Minä uskon ihan oikeasti siihen, että viiden vuoden kuluttua nykyään itsestäänselvyyksinä pitämämme somekanavat kuten Instagram ja Facebook ovat kaatuneet tai eivät palvele meitä enää kuten nyt. Uusia palveluita syntyy rinnalle, totta kai. Mutta yleisön kasvattaminen uusissa palveluissa ja sisällöntuotanto niissä kanavauskollisesti on työläämpää kuin sen yhden listan kasvattaminen ja sitä kautta, aina samalla tavalla, itselleen ja yritykselleen uskollisena, ihmisiin yhteyden pitäminen. Joten, tee se tänään. Kun olet perustanut sähköpostilistan tai buustannut jo olemassaolevaa listaasi, laita mulle viestiä. Haasta itsesi ottamaan tämä juttu haltuun viimeistään nyt!

Kierrätä sisältöä

Mennäänpä sitten neljänteen asiaan, joka sinun pitää ottaa haltuun viimeistään nyt! Jos sinulla on tapana keksiä pyörä uudestaan, niin olkoon tämä se vuosi, kun päätät pyöräyttää menemään vanhalla pyörällä. Puhun nyt erityisesti sisällöntuotannosta, jossa meillä kaikilla on opittavaa. Meidän kannattaa opetella työskentelemään fiksummin säästääksemme aikaa, energiaa ja hermojamme.

Uskon, että monella turhautuminen somessa johtuu siitä, että yritetään keksiä fiksua ja filmaattista sisältöä paineen alla. Aikaa sisällöntuotannolle ei oikeastaan oteta, sillä se mielletään pakolliseksi pahaksi. Mehän tiedämme sen, että onnistumme kyllä työskentelemään paineen alla, mutta onko se meille hyväksi tai tuotammeko sellaista sisältöä, johon olisimme toistuvasti tyytyväisiä - tuskin.

Jos et ole vielä opetellut kierrättämään omaa sisältöäsi, tee se viimeistään nyt. Tähän on monta tapaa, joten voit soveltaa itseäsi parhaiten palvelevan keinon. Yleisin ja itse käyttämäni tapa on lähteä ylätasolta kohti alatasoa. Voisin esimerkiksi tästä podcastista tehdä viisi IG- ja FB-julkaisua, useamman liven, IG-tv-videon ja toki vaikka webinaarin. Lisäksi voisin nostaa muutamia hyviä lauseita Twitteriin ja Pinterestiin lainauksiksi. Oikeasti kahdeksan sivua tekstiä tarkoittaa loputtomasti pilkkomista. Tismalleen samaan tyyliin toimivat blogipostaukset ja uutiskirjeet. Kun teen isomman sisällön ja käytän siihen valtavasti aikaa ja energiaa, ei ole mitään syytä hylätä sitä saman tien.

Mutta eikö se ole seuraajan aliarvioimista pyörittää samaa sisältöä toistamiseen?

Ei se ole, sillä seuraajasi ei päätä siitä, mitä hänelle näytetään, algoritmit tekevät sen hänen puolestaan. Ovatko algoritmit aina oikeassa? Eivät tietenkään, mutta ne pyörittävät somemaailmaamme. On siis hyvin todennäköistä, että seuraajasi ei näe jokaista postaustasi eikä siten myöskään huomaa, jos puhut samoista asioista, mutta eri sanoin. Ja toisaalta, siitähän markkinoinnissa on kysymys. Muistetaan siis jälleen se, että siinä vaiheessa, kun emme kehtaisi enää kertaakaan kertoa siitä, miksi teemme työtämme tai kuvailla palveluitamme, on todennäköisesti vasta murto-osa nähnyt sisältömme. Yksi markkinoinnin tärkeimmistä asioista on toisto. Se on tärkeää asiakkaan vinkkelistä, mutta se on tärkeää myös yrittäjän vinkkelistä.

Jos markkinointi on toistoa, on se myös yhdenmukaisuutta. Brändiviestinnän kulmakivi on se, että pystyy kertomaan ydintarinansa usealla eri tavalla, eri sanoin, eri tyylein, eri ihmisiä ostamaan houkutellen. Seuraajalle tämä on ensiarvoisen tärkeää. Kun muistamme, että algoritmit päättävät miten sisältöämme levittävät, on sillä merkitystä, pysyykö viestimme tunnistettavana julkaisusta toiseen. Mitä veikkaat, kuinka helppoa on ostaa yrittäjältä, joka julkaisee ensin neulontaohjeen, sitten kuvan aamiaisestaan ja viikon lopuksi vielä kuvan perheestään hiihtämässä? Jos kyseessä ei ole vahva henkilöbrändi, on seuraajan mahdoton tunnistaa yrityksen viestiä. Ja jos yrityksen viestiä ei tunnista, käy ostaminen vaikeaksi. Yksi hyvä keino onkin jakaa laaja sisältö pieniin ja yksityiskohtaisempiin osiin. Tämä pitää kuin itsestään huolen siitä, että sisältö pysyy yhdenmukaisena.

Tämän tyyppinen toimintamalli on omiaan myös silloin, kun vasta aloittelee yritystoimintaansa eikä ole vielä tottunut puhumaan omista palveluistaan kymmenin eri tavoin ja sanoin. On nimittäin eri asia tehdä tarina, jolla kertoo työstään kuin kirjoittaa postaus. On eri asia tehdä Instan reels kuin IGtv-video. Kaikki postaukset vievät kuitenkin Roomaan, sinne oman ydinviestin äärelle.

Jos siis edelleen pähkäilet ja tuskailet ja turhaudut luomalla ainutlaatuisia julkaisuja yksi kerrallaan, kokeile tätä. Säästä aikaasi ja energiaasi ja ennen kaikkea, kohenna brändiviestintääsi luomalla yhdestä isommasta sisällöstä vaikkapa 10 pientä sisältöä. Yhdenmukaisuus on tärkeintä, ystävä hyvä.

Tee hyvinvointitekoja

Toivon tämän viimeisen osion olevan aivan turha ja sinulla olevan homma hallussa. Valitettavasti taitaa kuitenkin olla niin, että meillä kaikilla on tässä petrattavaa. Vuosi 2021 voisi olla hyvinvointitekojen vuosi. Uskon monen pysähtyneen viime vuonna miettimään, miten voisi voida paremmin tai vielä entistäkin paremmin. Monelle pandemia ja eristyneisyys sopivat, mutta tosi moni väsyi. Monelle pandemia tarkoitti yrityksen kasvua, mutta tosi monelle kuitenkin jotain aivan päinvastaista. Miten ikinä viime vuosi menikin, jokainen meistä oppi varmasti sen, että hyvinvoivan yrityksen takana on hyvinvoiva yrittäjä.

Millaista muutosta sinä huomasit kaipaavasi viime vuoden aikana? Entä oletko jo pyrkinyt tekemään muutoksia tänä vuonna?

Hyvinvointitekoja ovat kaikenlaiset pienet ja suuret asiat, joiden tiedät vaikuttavan itseesi myönteisesti. On kuitenkin tosi tärkeää muistaa se, ettei Roomaakaan rakennettu päivässä. Turha siis kuvitellakaan, että onnistuisit rakentamaan roppakaupalla uusia rutiineita tai omaksumaan hyviä tapoja yhdessä yössä. Tärkeämpää on mielestäni se, että sinä tavoittelet muutosta, olipa se kuinka pientä tahansa.

Koska panostan tässä podcastissa käytännön vinkkeihin, haluan muistuttaa jaksossa 68 mainitusta Charles Duhiggin kirjasta Tapojen voima. Minkä yhden huonon tapasi haluaisit korvata yhdellä hyvällä? Ajattelen, että pikaratkaisut johtavat huonoihin prosesseihin ja tapoihin. Sorrumme niihin helposti, sillä saamme niistä nopeaa helpotusta, vaikka tietäisimmekin, että homma kannattaa saattaa päätökseen kerralla. Yksi tällainen esimerkki voisi olla vaikka sähköposti. Me kirjoitamme saman tyyppisiä viestejä päivästä toiseen, vaikka voisimme yksinkertaisesti kirjoittaa itsellemme yhden valmiin sähköpostipohjan, jota muokkaamalla säästäisimme aivan tolkuttomasti aikaamme, hermojamme ja energiaamme. Tsekkaa siis tuo Duhiggin kirja, jos se ei ole sinulle vielä tuttu, ja sitoudu parantamaan hyvinvointiasi.

Huomaan itsessäni sen, kuinka tärkeää on olla tyytyväinen työpäiviinsä. Yrittäjinä meillä on jonkinlainen valta määritellä itse omat aikataulumme, vaikka toki liikkeen aukioloajat tai muun perheen aikataulut päiviimme vaikuttavatkin. Silti, kalenteriimme ei eksy muuta kuin mitä sinne itse laitamme. Vaikka sinusta tuntuisi siltä, ettet pysty vaikuttamaan päiviesi sisältöön niin paljon kuin toivoisit, muista että voit kuitenkin vaikuttaa aina johonkin. Työhyvinvointi ei ole ainoastaan korporaattipuhetta eikä se ole isojen työyhteisöjen erityisoikeus. Työhyvinvointi kuuluu meistä jokaiselle, siis myös sinulle ja minulle, vaikka kuinka nysväisimme vain kotitoimistossa verkkareissamme.

Tyytyväisyys työpäiviin lähtee itselläni siitä, että tiedostan, mitä kaikkea on päivän aikana tiedossa. Suunnitelmallisuus on tällaiselle hövelille tärkeää. Mutta minulle suunnitelmallisuuttakin tärkeämpää ovat tietyt elementit, joita ilman koen oloni levottomaksi ja kärsimättömäksi. Nämä elementit voivat olla eri päivinä eri asioita, mutta ne ovat kuitenkin aina todella yksinkertaisia asioita. Tiedän, että voin paremmin, jos ehdin ulkoilemaan juuri ennen lounasta. Tiedän, että hyvinvointini kohenee, kun saan toisinaan mennä kirjastoon vain olemaan tai kahvilaan kirjoittamaan ja syömään kirjoituspullan. Nyt pandemian aikana olen huomannut sen, että minulle tekee hyvää se, että hyppään autoon kerran viikossa ja menen käymään jossain. Missä tahansa. Vaikka vain kuntamme keskustassa oman taajaman sijaan.

Muistan, kuinka kevään rajoitusten päätyttyä kirjastot aukesivat. Lähdin Sipoon pääkirjastoon kuin suuremmallekin seikkailulle. Kävelin hissukseen hyllyjen välissä ja hiplasin kirjojen selkiä. Näytin siltä, että etsin jotain. Kirjaston virkailija tuli kysymään, voisiko hän olla avuksi. Kiitin ja kerroin, että tulin vain olemaan nyt, kun saa taas olla. Naurahtaen hän totesi jättävänsä minut nauttimaan oleilustani.

Tällaiset pienet asiat korostuvat, kun ne kielletään meiltä. Viime vuosi jätti jälkensä niin harrastukset lopettaneisiin lapsiin, syrjäytyneisiin nuoriin, yksinäisiin aikuisiin ja lukemattomaan määrään uusia työttömiä. Viime vuosi jätti jälkensä jokaiseen meistä, niin luulen. Eikä tämä 2021 ole vielä kovin paljon parempi. Pandemiaa ei ole voitettu vieläkään ja juuri tätä kirjoittaessani katson THL:n tiedotustilaisuutta, jossa jälleen kerran vedotaan meihin aikuisiin, että karsisimme kontaktejamme. Ihmiselle on hyväksi elää yhteydessä toisiin ihmisiin. Yrittäjälle se on myös yrityksen hyvinvoinnin kannalta elintärkeää.

En saavuttanut viime vuonna ainuttakaan tavoitettani. Lähimmäksi pääsin liikevaihdon osalta, mutta siinäkin jäin muutaman tonnin vajaaksi. Minua tällaiset asiat eivät liikuta. Pidän tavoitteista, sillä ne ohjaavat tekemistäni, mutta en ole tavoiteorientoitunut ihminen. Haluankin tässä yhteydessä muistuttaa, että on ihan ok, jos keskellä modernin ajan pahinta pandemiaa et saavuta tavoitteitasi tai opettele kuutta uutta kieltä tai kehitä bisnestäsi. Kun voimavarat alkavat hiipua tai mieltä alkaa pakottaa, on tehtävä hyvinvointitekoja ennen bisnestekoja. Lopulta nuo hyvinvointiteot ovat myös bisnestekoja. Vuosi 2020 osoitti sen, että vahvat selviävät. Vahvatkin yritykset voivat kaatua, mutta mikäli ne voivat hyvin, ne myös nousevat. Uudestaan, uudestaan, uudestaan. Vahvin on se, joka nousee vielä kerran. Sitoudu siis hyvinvointitekoihin, jos et niin ole vielä tehnyt. Kaikki muu tässä jaksossa puhuttu taitaakin olla ilman tätä vain ilmaa.

Jakson runko

01:44 Johdanto jaksoon
02:47 Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos
05:18 Perusta puskuritili taloudelliseksi turvaksesi (1. asia)
10:58 Ei kaikkia munia samaan koriin: passiivinen tulo (2. asia)
17:30 Kun yrittäjä kaipaa mielenrauhaa
21:46 Perusta sähköpostilista (3. asia)
28:54 Somet kaatuvat, mitä sitten?
31:02 Sisällöntuotanto: kierrätä sisältöä (4. asia)
35:54 Toista ydintarinaasi, kun teet brändiviestintää
38:08 Ota itsesi vakavasti ja satsaa hyvinvointiisi (5. asia)
45:27 Panostus voimavaroihin kannattaa: vahvin on se, joka nousee vielä yhden kerran

Jaksossa mainittiin

Mike Michalowicz: Profit First (kirja)
Jakso #26 (Nyt puhutaan rahasta)
Jakso #095 (Ilo irti lanseerauksesta - näin tuot uudet palvelusi markkinoille)
Leadpages
Mailchimp
Jakso #068 (Elinvoimaista yritystä rakentamassa)
Charles Duhigg: Tapojen voima (kirja)